Isä soitti aamulla yhdeksältä - en tajua miksi se soittelee tuollaisiin aikoihin minulle. Tosi piittaamatonta. Hylkäsin puhelun. Yritin sitten soittaa iltapäivällä mutta eihän se vastannut. Toivottavasti se ei soita taas huomenna aamusta. Jos soittaa niin lähetän tekstarin jossa pyydän ettei soittaisi aamusta. Sanon että oon kärsinyt viime ajat unettomuudesta kuten olen ja tarvin nukkumisaikaa. Äänikin on ihan maassa ennen kuin olen saanut juotua kaksi kuppia kahvia. Äitikin sanoi puhuneensa sille kuinka hän ei ikinä soita mulle kuin ennen kuin kello on 13. Mutta hänen vissiin pitää päästä puhumaan just koska haluaa.Ahdistunut olo tänään kun missasin tuon koulutuksen. En vaan millään jaksanut kun olisin saanut taas pärjätä viiden tunnin unilla...
perjantai 26. helmikuuta 2016
En jaksanut lähteä lääkäripäiville enää perjantaina enkä koulutukseen tänään. Joudun ehkä maksamaan sen itse kun olin poissa mutta ei se ole kuin kympin. Kävin uimassa. Huomenna oli lasagneilta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti