6.2

Heräsin nähtyäni tuntikausia jotain kauheaa painajaista. Unessa äitini oli riivattu - oli yö ja hän tuli viereeni mankumaan ja kiehnäämään ja vainoamaan tai haluten minun tekevän jotain mistä en saanut tolkkua. Kyllästyin uneen perinpohjin. Aina kun äitini tuli siihen oudosti käyttäytymään tokaisin suunnilleen vain että hän on riivattu äitini enkä kommunikoi hänen kanssaan nyt yhtään mistään. Hänen mielestään minä olin riivattu ja hän yritti ajaa minusta paholaista. Sitten aloin herättää itseäni väkivalloin kun en enää jaksanut rasittavaa riivattua äitiäni. Sain unihalvauksen ja heräsin siitä haukkoen henkeäni hiestä märkänä. Juoksin keittiöön ottamaan Lyrican joka illalla oli unohtunut enkä oikein uskaltanut nukahtaa uudestaan.

Olen taas juossut ympäri kaupunkia. Eniten Helsingin työväenopistolla. Eilen siellä kirjoituskurssilla, kirjastossa, sossussa, viemässä yhdelle naiselle tämän huutiksesta ostamat (ja viikkokausien vitkastelujen jälkeen yllätyksekseni lunastamat) urheiluhousut ja hakemassa ruokaryhmästä ilmaisia ruusunlehtiä ja Cinnamon yogi teata (jonka päiväys on kyllä mennyt umpeen jo 2012 mutta ajattelin kuitenkin juovani sitä). Tänään ja huomenna menen yrttikurssille. Sitten yritän alkaa vähän rauhoittaa elämääni. Tämä pakkomielteinen ympäriinsä ravaaminen ei ole ihan tervettä. Yritän välttää tällä jotain enkä jaksa tätä enää tässä määrin. Karsin menoja rankalla kädellä. Ensi viikolla olisi vaan suhteellisen pakko päästä tiistaina uutena hallituslaisena vihreiden järjestöjen yhteiseen tapaamisiltaan. Torstaina kirjoituskurssille olisi pakko myöskin päästä koska on vuoroni toimia opponenttina. Ei olisi ihan reilua jättää menemättä ja perjantaina näen entistä opiskelukaveriani MR:ää enkä sitäkään kehtaisi perua kun olemme suurella vaivalla löytäneet yhteisen ajan. (Meidän ei kyllä ehkä pitäisi tavata sillä aina ennen tapaamistamme alan voida vähän huonommin ja epävakaammin)

Lauantain perun. Nimittäin minuun otti yhteyttä joku tyyppi johon olin törmännyt uutena vuonna 2014-15 ravintola Prahassa eli reilu vuosi sitten. Hän vain tekstasi että haluaisi tavata ja olin jäänyt hänen mieleensä lämminhenkisenä ja hän luuli hukanneensa numeroni mutta olikin löytänyt sen. Kuitenkin vähän outoa ottaa ihmiseen yhteys noin pitkän ajan päästä. Tuolloin olin ottanut spiidiä ja siksi olin tosi ulospäinsuuntautunut ja selitin kovasti elämästäni. Vähän arveluttaa kun en muista näin pitkän ajan kuluttua mitä selitin enkä tiedä kuka ihminen siellä hän oli. No, ainakin selitin psykiatrisesta hoidostani kahdelle vähän nuoremmalle tyypille joista toisen kanssa vaihdoin numeroita. Se oli ehkä hän. Saatoin valehdella ikäni alakanttiin - sehän minulla on vähän tapana - mutta muutoin varmaan puhuin rehellisesti asioista eli ei ole mitään valheita mitä pitäisi muistaa. Nyt sanon että olen kipeä ja nähdään joskus toiste.

Tänä keväänä on se Pietarin reissu, matka Hämeenlinnaan ja seurakuntaan. Sitten haluaisin kovasti päästä kahville yhden tyypin kanssa joka on sossun raadissa. Sitähän ehdotin silloin vuosi sitten muttei se oikein ottanut tulta alleen kun hänellä oli huono elämäntilanne. Olemme vaan tunteneet tuolla raadissa jo kai kolme vuotta ja hän puhuu aika aktiivisesti siellä. Koko sinä aikana kun olemme tunteneet ja hän on sanonut varmaan satoja puheenvuoroja hän ei ole ikinä sanonut mitään tyhmää, ylioikoista, loukkaavaa vaan hän on aina uskomattoman fiksu ja söötti! Siis ei ikinä mitään tyhmää. Kaikki puheenvuorot ovat aina ajateltuja ja mukavia. Siksi ajattelin vielä kertaalleen pyytää. Hän on vajaakuntoinen työtön diabeteksestä kärsivä pianisti - entinen alkoholisti ja nyt raitistunut. Ajattelin että lähetän meiliä sillä hänen spostinsa löytyy varmaan spostilistalta ja sanon että meillä on samoja elämäntilanteita ollut ja juttua varmaan riittäisi. Luulin että hän on ikäiseni tai nuorempi 35-40 mutta joskus hän mainitsi täyttäneensä juuri 50. On tosi nuoren näköinen ikäisekseen.

Kun jotkut muut siellä saattavat puhua ihan uskomattoman dorkia puheenvuoroja. Viimeksi puhuttiin siitä että mennään tutustumiskäynnille A-klinikan tiloihin niin yksi maailmanhistorian suurimmista vesipäistä - uusi raatilaisemme! - avasi suunsa ja sanoi että hän tulisi mielellään mukaan mutta hän ei tiedä voiko tulla kun on saanut juuri sinne kuukauden porttikiellon. Kertoi sitten että oli mennyt paikalle tavattuaan äitinsä ja juotuaan yhden siiderin (mikä tarkoittaa oikeasti että oli juonut 2-4) ja haukkuneensa siellä jonkun nuoren naisen siitä ettei tämä ole tehnyt elämässään päivääkään töitä ja höpöttelee vaan joutavia juttuja adhd:stään! Kas kun tämän miehen oma tytärkin on tehnyt jo melkein 30 vuotta töitä! Oli oikein polleena asiasta. Henkilökunta oli kuulemma sitten puhalluttanut hänet ja kieltäytynyt näyttämästä alkometrin lukemaa ja sanonut vaan että se näyttää liikaa. Mies sitten päätteli että syy porttariin ei ollut juominen vaan tytön haukkuminen. Hyvin mahdollista. Mutta 1. tuollaisiin paikkoihin ei mennä juoneena. Siellä ei tunneta yhtä siideriä vaan sinne ei mennä alkoa nautittua. Piste 2. Sinne ei myöskään mennä haukkumaan ja arvostelemaan ihmisiä. Jos joku nuori ihminen menee sinne heikossa hapessa niin se ei ole paikka missä tätä lyödään maahan lisää! 3. Mies itsekän ei selkeästi ole työelämässä ja on juoppo joten millä perusteella hänellä on varaa haukkua yhtään ketään työtä tekemättömyydestä?! Se vaikka hänen tyttärensä olisi myyty viisivuotiaana lapsityövoimaksi ei liity mihinkään tai ole miehen oma ansio...