Kissanhoitajuutta odotellen

Kävin M:n luona tutustumassa työnkuvaani kissavahtina (kissa on uros, ikä 6kk, tottelee nimeä Hemuli). Olen siellä perjantaista sunnuntaihin. Halutessani voin mennä jo torstai-iltana. M näytti minulle miten kahvinkeitin toimii (näytti monimutkaiselta - ostan varuiksi pikakahvia), tv:n (kolme kaukosäädintä, mutkikasta sekin). Kannettava on simppeli eikä siihen ole salasanaakaan. Aikakin on niin lyhyt että se menee vaikka älykännykkää selaillen ja kissaa leikittäen. En tiedä paljon siellä aikaani vietän kun silloin on kauhea määrä pikkujouluja ja Lacan-seminaarikin.

Kissa on mainio peruskissa. Ystävällinen ja utelias muttei mikään sylikissa, harmi kyllä. Perso ruualle kuin mikä. Jos pöydälle jää jämiä niin kissa hyppää syömään ne. Täytyy pestä astiat - puhtaatkin - ennen käyttöä kun en halua mitään toksoplasmoosia. Saan syödä kaapista ruokia. Mitä minun kannattaisi pyytää tuliaisiksi Lontoosta? Pyysin vaan tuomaan jotain mikä on hyvin lontoolaista/englantilaista eikä sitä saa muulta. Saa ehdottaa jos tulee ideoita.

Sorruin eilen hakemaan unilääkkeet. Oli niin tylsä päivä, ei minnekään menoa, ei huvittanut lukea tai katsoa tv:tä. Olin niin totaalisen tylsistynyt että hain ne siksi. No niitä on enää 12 kpl eli parissa päivässä ne loppuukin...

Teatterissa

Olimme teatterissa katsomassa "Naisten juhlan" (https://www.tiketti.fi/Naisten-juhla-Valtimonteatteri-Helsinki-lippuja/33527). Mieletön esitys, todella hyvä. Pyysin yhtä Johannaa mukaan ja tämä sanoi että myös yksi toinen Johanna tulee sinne kaverinsa kanssa. Pelkäsin että tämä toinen Johanna ei tiedä että minä olen tulossa koska itse asiassa poistin hänet Facebook-kavereistani joku aika sitten jostain tyhmästä syystä. Ajattelin että jos tämä ei tiedä että minä olen tulossa jos minusta puhutaan vaan (yleisellä) etunimellä. Kuitenkin kun menin teatteriin näin ensin tämän toisen Johannan kavereineen eikä hän ollut yhtään yllättynyt vaan suhtautui ystävällisesti.

Hänhän on eksäni eksä eikä tuo aiheuttanut mitään ongelmia. Muistan että eksä tuli hänen kanssaan kerrankin johonkin juhliini ja halailivat sängyssäni. Tuo oli ihan ok - ihan pikkuisesti hämmensi muttei mitään suurempaa. Mutta sitten tämä Johanna ei kutsunut minua johonkin tilaisuuteen ja loukkaannuin siitä kauheasti. Yleensä olen tosi herkkä loukkaantumaan vain kahdesta syystä - jos minut jätetään ulkopuolelle jostain tai toimintani käsitetään väärin. Siitä psykopatologiassa tuo viimeisin juttu. Minusta on niin kohtuutonta edes väliaikaisesti väittää että olisin puhunut Kyllästyneen yksityisviestistä... en jaksa kelata sitä enää mutta väärinkäsitetyksi joutuminen on minulle aina tosi rankka juttu. Joku voi ohittaa sellaisen olankohautuksella tai huumorilla - en tiedä miksen itse pysty siihen. Minusta vaan aina tuntuu hirveän pahalta että minut tuomitaan väärin ja jos väärinkäsitys on iso tuntuu täysin mahdottomalta korjata sitä. Silloinhan se kuitenkin perustuu väärään kuvaan minusta ja jos suuren vaivan kautta kyseisen ko. väärinkäsityksen onnistuisin korjaamaan niin uusia vastaavia on aina edessä.

Olin niin loukkaantunut siitä Kyllästynyt yksityisviesti jne jutusta. En Kyllästyneelle vaan PP:lle. Olisi pitänyt olla kiihdyttämättä itseään mutta koen niin valtavaa väärinkohdelluksi tulemista. Ihmisten on aina ollut kai vaikea ymmärtää minua. Vaikka vanhemmiten olen parantunut asiassa. Mutta kun on paha väärinkäsitys niin lyön hanskat tiskiin. Olo on vain niin kauhea. Vielä jos kaikki perustuu toisen tekemään virheeseen eikä minun. Minusta tuntuu silloin että minua henkisesti raiskataan. Siksi vastareaktioni on niin valtava ja kohtuuton. Luulen että olen isoissa asioissa suurpiirteinen mutten yhtään kestä noita kahta asiaa. Vääriä tuomioita ja sivuuttamisia. Ne ajavat minut hulluksi.

Yöllä oli tosi paha olo. Kuukautiset alkoivat ja oli hirveät kivut ja voin pahoin. Onneksi meni ohi. Istuimme baarissa hetken näytöksen jälkeen. Halasin tuota toista Johannaa jatoiselta sain kyydin kotiin.

Myin kirjoja yhdelle miehelle 28 euron arvosta. Tänään vein ne sen vaimon työpaikalle (itse asiassa Kiasmaan) ettei heillä mennyt rahaa postikuluihin. Hyvä kun saatiin kauppa päätökseen ja pysyy usko siihen että joku noita kirjoja ostaakin. Arvokkain oli kuvitettu painos Kama sutrasta josta pyysin yhdeksän euroa. Se on hieno kirja. (Ostin sen kyllä itse Hietsun kirppikseltä joskus kahdella eurolla mutta kirjakaupassa se ois ollut yli kolmekymppiä.) Haeskelen kirjoja aina myös kirjastojen yhteydessä olevista vaihtopisteistä. Sitten kävin Yin joogassa. Mukavaa ja rentouttavaa.

Ei ole oikein runosuoni kukkinut viime kuukausina tai vuosina. Inspiroituneinta ja mahdollisesti jopa laadukkainta tekstiä tulisi kännissä mutten jaksa enää juoda. Siksi olen rajoittanut bloggaamistakin koska tiedän että se voisi oikeasti motivoida minut juomaan.

Mietin tässä mitä tekisin elämälläni. Kun Kela otti niin nihkeän kannan sairauslomaani niin kaipa sitten yritän vielä työelämässä mikäli ensi vuonna palkkatukea tulee taas jakoon. On mielessä pari paikkaakin jonne voisin hakea. Otin laskelmoiden yhden erittäin kevyen luottamustoimen ihan vain siksi että se näyttää hyvältä CV:ssä. Luoja tietää ettei siinä CV:ssä turhan paljon täytettä ole...

Sitäkin olen miettinyt jos ryhtyisin vaan kirjoittelemaan lehtiin. Jos saisin asumistukea ja starttirahaa niin yksinomaan sillä jo eläisi vuoden. Mutta olisi raskasta joutua koko ajan ajattelemaan työntekoa ja myöskin minun on hirveän vaikea pitää papereita tallessa vaikka niitä nykyään on vain muutama hassu työtodistus, verotodistus ja pari laskua. Silti vietän puolet ajastani etsiskellen papereitani ja olen jo turmellut viimeisimmän työtodistukseni. En tiedä kuinka kaaottista tuo olisi jos ihan oikeasti olisi erilaisia Kelalle toimitettavia kuitteja ja kirjanpitoja jotka olisi pakko olla tallessa. Voisi olla aika helvetillistä.

Olen mielenterveyslehteen kirjoittanut nyt pari juttua siitä kuinka saada raha riittämään. Teen sarjaa aiheesta eri osa-alueiden kautta. Pennin venytyksessä olen selkeästi hyvä ja minulle on kehittynyt erilaisia strategioita siinä. On hyvin paljon tietoa aiheesta jota voisin jakaa. Mietin vaan sahaisinko jotenkin omaa oksaani opettamalla samoja kikkoja muillekin...

Jatketaan täällä. Tosi nopeasti kärjistyi tilanne Psykopatologiassa eikä Kyllästynyt ollut tällä kertaa syypää. Aina kuvittelen että voin siellä kirjoitella ja sitten sattuu jotain tälläistä joka kertoo mitä PP musta ajattelee ja missä arvossa pitää. Ensin hän luuli että minä yritin vihjata Kyllästyneestä yhdessä viestissäni jotain siitäkin huolimatta että Kyllästynyt huomasi itse virheensä heti. Pp yritti laittaa asiaa minun viakseni vaikka kaikki foorumilla sanoivat ymmärtäneensä asian ja että hän on itse erehtynyt.

Tämän jälkeen tuuve suutuspäissään otti nikin minun etunimelläni ja spostiosoite jotenkin viittasi minuun. PP tietenkin ajatteli että nikki on minun (enhän voi olla mitenkään niin älykäs että pystyisin ottamaan nikin jossa ei ole etunimeäni tai nimeeni viittaavaa spostia, enhän?) JOs tuuve ei olisi itse tunnustanut ei PP olisi ikinä uskonut sitä että trolli ei ole minun. Käsittämätöntä toimintaa. Koska en poistanut viestejäni joissa raivosin hänen virheestään hän poisti kaikki viestini ja menetin päiväkirjani.

Lauri kysyi olenko ryypännyt ja miksi vointini on huono. Yleisvointini on selkeästi hyvä mutta foorumilla olen ollut aika kireä ja lyhytpinnainen. Olen sen itsekin huomannut. Tänään olen ollut niin romuna että peruin uimisen M:n kanssa ja leffan isän kanssa flunssaan vedoten. Mutta huomenna olen varmaan jo kunnossa.

Olisin halunnut vaan anteeksipyynnön noista vääristä syytöksistä mutta ymmärrän nyt että se on ihan liikaa vaadittu. En pyytäessänikään uskonut että niitä ikinä oikeasti saan...